Masimo M-LNCS Mode D'emploi page 59

• Reititä kaapeli ja potilaskaapeli huolellisesti, jotta potilas ei sotkeudu tai kuristu niihin.
• Vältä anturin asettamista raajaan, jossa on valtimokatetri tai verenpainemittarin mansetti.
• Jos pulssioksimetria käytetään koko kehon säteilytyksen aikana, anturi tulee pitää säteilykentän ulkopuolella. Jos anturi
altistuu säteilylle, lukemat voivat olla virheellisiä tai laite voi näyttää nollaa aktiivisen säteilyjakson ajan.
• Älä käytä anturia magneettikuvauksen aikana tai magneettikuvausympäristössä.
• Voimakkaat ympäristön valonlähteet, kuten kirurgiset lamput (etenkin ksenonlamput), bilirubiinilamput, loistelamput,
infrapunalämpölamput ja suora auringonpaiste voivat häiritä anturin toimintaa.
• Estä ympäristön valonlähteiden aiheuttamat häiriöt varmistamalla, että anturi on kiinnitetty oikein, ja peittämällä anturin
sijoituskohta tarvittaessa läpinäkymättömällä materiaalilla. Jos anturia ei suojata kirkkailta valoilta, mittaustulokset
voivat olla virheellisiä.
• COHb:n tai MetHb:n pitoisuus voi olla suuri, vaikka SpO
kohonnutta pitoisuutta, verinäyte tulee analysoida laboratoriossa (CO-oksimetria).
• Kohonneet karboksihemoglobiiniarvot (COHb) voivat johtaa virheellisiin SpO
• Kohonneet methemoglobiiniarvot (MetHb) voivat johtaa virheellisiin SpO
• Kohonneet bilirubiinin kokonaispitoisuudet voivat johtaa virheellisiin SpO
• Suonensisäiset väriaineet, kuten indosyaniinivihreä tai metyleenisini, tai ulkoiset väriaineet ja tekstuurit, kuten
esimerkiksi kynsilakka, akryylikynnet ja kimalle, voivat johtaa virheellisiin SpO
• Virheelliset SpO -lukemat voivat johtua vaikeasta anemiasta, heikosta valtimoperfuusiosta tai liikeartefaktista.
2
• Älä upota anturia nesteeseen tai liota anturia, jotta se ei vaurioidu. Älä yritä steriloida anturia.
• Älä muuta tai muokkaa anturia millään tavalla. Muutokset tai muokkaukset voivat vaikuttaa suorituskykyyn ja/tai
tarkkuuteen.
• Älä yritä käyttää uudelleen useilla potilailla, käsitellä uudelleen, kunnostaa tai kierrättää Masimo-antureita tai
-potilaskaapeleita. Tällaiset toimet voivat vahingoittaa sähkökomponentteja, mikä voi aiheuttaa potilaalle vahinkoa.
• Korkeat happipitoisuudet voivat altistaa keskosen verkkokalvosairaudelle. Tästä syystä happisaturaation ylähälytysraja
tulee valita tarkkaan hyväksyttyjen kliinisten standardien mukaisesti.
• Huomio: Vaihda anturi, jos viesti pienestä SIQ-arvosta tulee näkyviin tai jos heikosta signaalinlaadusta ilmoittava viesti
pysyy näkyvissä, kun monitorointilaitteen käyttöoppaassa kuvatut SIQ-vianmääritysvaiheet on tehty.
• Huomautus: Anturissa käytetään X-Cal®-tekniikkaa, joka pienentää epätarkkojen lukemien ja potilaan valvontatietojen
odottamattoman katoamisen riskiä. Anturia voi käyttää potilaan valvonnassa enintään 168 tunnin ajan tai 336 tunnin
ajan (anturit, joissa on vaihdettava teippi). Hävitä anturi, kun sitä on käytetty yhdellä potilaalla.
OHJEET:
A) Kohdan valitseminen
• Valitse aina kohta, jossa on hyvä perfuusio ja joka peittää anturin tunnistinikkunan kokonaan.
• Kohta puhdistetaan ja sen annetaan kuivua ennen anturin asettamista.
Trauma-anturi (aikuiset)
> 30 kg: Suositeltava kohta on ei-dominoivan käden nimetön tai keskisormi.
Newborn-anturi (vauvat/lapset)
3–10 kg: Suositeltava kohta on isovarvas. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää isovarpaan viereistä varvasta tai peukaloa.
10–30 kg: Suositeltava kohta on ei-dominoivan käden nimetön tai keskisormi.
Newborn-anturi (vastasyntyneet)
< 3 kg: Suositeltava kohta on jalkaterä. Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää kämmentä tai kämmenselkää.
B) Anturin kiinnittäminen potilaaseen
1. Ota anturi pussista. Jos anturissa on paperi teipin suojana, poista se.
AIKUISET (> 30 kg) ja LAPSET (10–30 kg)
2. Katso kuva 1a. Ohjaa anturin johto siten, että se kulkee potilaan kämmenselkää pitkin tai osoittaa potilaasta poispäin.
Aseta anturi sormen pulleimpaan kohtaan. Vaihtoehtoisesti anturi voidaan kiinnittää varpaaseen (ei kuvaa). Tarkkojen
tietojen saaminen edellyttää, että tunnistinikkuna peittyy kokonaan.
3. Katso kuva 1b. Kääri vaahtomuovikääre sormen ympärille ja varmista, että lähettimen ikkuna (punainen tähti) on sormen
päällä suoraan tunnistinta vastapäätä.
4. Katso kuva 1c. Varmista oikea sijainti tarkistamalla anturin asento ja aseta se tarvittaessa uudelleen.
VAUVAT (3–10 kg)
2. Katso kuva 2a. Ohjaa anturin johto siten, että se kulkee potilaan jalkapohjaa pitkin tai osoittaa potilaasta poispäin.
Aseta anturi isovarpaan pulleimpaan kohtaan. Vaihtoehtoisesti anturi voidaan kiinnittää peukaloon (ei kuvaa). Tarkkojen
tietojen saaminen edellyttää, että tunnistinikkuna peittyy kokonaan.
3. Katso kuva 2b. Kääri vaahtomuovikääre varpaan ympärille ja varmista, että lähettimen ikkuna (punainen tähti) on
varpaan päällä suoraan tunnistinta vastapäätä.
4. Katso kuva 2c. Varmista oikea sijainti tarkistamalla anturin asento ja aseta se tarvittaessa uudelleen.
VASTASYNTYNEET (< 3 kg)
2. Katso kuva 3a. Jos iho on herkkä, lääketieteelliseen käyttöön sopivan teipin tarttumislujuutta voidaan vähentää tai
eliminoida painelemalla liima-alueita pumpulilla tai harsokankaalla.
3. Katso kuva 3b. Suuntaa anturin kaapeli niin, että se osoittaa joko potilaasta poispäin tai kulkee potilaan jalkapohjaa
pitkin. Aseta anturi jalkapohjan lateraalipuolen pulleimpaan kohtaan ja suuntaa neljännen varpaan mukaisesti.
Vaihtoehtoisesti tunnistin voidaan sijoittaa myös jalkaterän päälle (ei kuvaa). Tarkkojen tietojen saaminen edellyttää, että
tunnistinikkuna peittyy kokonaan.
vaikuttaisi normaalilta. Kun epäillään COHb:n tai MetHb:n
2
-tuloksiin.
2
-tuloksiin.
2
-tuloksiin.
2
-tuloksiin.
2
59
6688F-eIFU-0818