Bresser Pollux 150/1400 EQ3 Mode D'emploi page 51

7. Havainnointi
Kun olet saanut säädettyä Pohjantähden etsinkaukoputkeen/
LED-etsimeen, näet teleskoopissa Pohjantähden okulaarin lävitse
katsomalla.
Voit tarvittaessa suunnata teleskoopin tarkemmin liikkeillä ja
tarkentaa kuvaa säätöpyörällä (kuva 16, B).
Voit myös valita suuremman suurennoksen vaihtamalla okulaaria.
Huomaa, että tähtien suurentumista voi tuskin havaita.
VIHJE:
Okulaarit ovat linssijärjestelmiä, joihin katsotaan
i
silmällä. Objektiivin polttopisteeseen muodostu-
va kuva näkyy okulaarissa ja suurenee samalla.
Eri suurennoksia varten tarvitaan polttoväliltään
erilaisia okulaareja. Aloita katselu vähän suurenta-
valla okulaarilla (= pieni polttoväli 20 mm).
8. Tähtien etsiminen:
Tähtien löytäminen on aluksi varmasti vaikeaa, koska tähdet ja
tähtikuviot liikkuvat jatkuvasti, ja niiden sijainti taivaalla muuttuu
vuodenajan, päivän ja kellonajan mukaan.
Pohjantähti on poikkeus. Sen läpi kulkee maapallon akse-
lin ajateltu jatke. Se on kiintotähti ja kaikkien tähtikarttojen
lähtökohta. Tässä piirroksessa on joitakin tunnettuja tähtikuvioita
ja tähdistöjä, jotka näkyvät koko vuoden. Tähdistöjen järjestys
riippuu kuitenkin päiväyksestä ja kellonajasta.
Kun olet suunnannut teleskoopin tällaiseen tähteen, huomaat,
että se on hävinnyt pian okulaarin näkökentästä. Kompensoi
muutos tuntiakselin (kuva 16, K) liikkeellä, jolloin teleskooppi
seuraa tähden näennäistä liikerataa.
9. Asteikot:
Tähdillä ja muilla taivaankappaleilla on koordinaatit.
Tähden paikan maailmankaikkeudessa määrittävät rektasensio ja
deklinaatio.
Deklinaatio (kuva 16, C) on tähden etäisyys ekvaattorista
(kuva 26, d), mitattuna kulma-asteina. Ekvaattorin pohjoispuo-
listen tähtien asteluku on positiivinen. Jos tähti on ekvaattorin
eteläpuolella, asteluvulla on miinusetumerkki.
Rektasensio (kuva 16, M) on taivaanekvaattoria pitkin mitat-
tu tähden etäisyys kevättasauspisteestä. Kevättasauspiste
on taivaanekvaattorin ja auringon näennäisradan (n.k. ellip-
tiikan) leikkauspiste (kuva 26, e). Ajankohta on kevätpäivät-
asaus (maaliskuun lopulla). Arvo lasketaan taivaan päivittäistä
kiertosuuntaa vastaan aikana kello 0 – 24.
Katso lisätietoja tähtikartoista tai alan kirjallisuudesta.
10. Lisätarvikkeet
Teleskooppisi perusvarustukseen kuuluu useita lisävarusteita
(kuva 2). Kulloisenkin mallin mukaan niitä voivat olla
10.1. Okulaarit:
Okulaareja vaihtamalla määrität teleskooppisi kulloisenkin
suurennuksen.
Kaava suurennoksen laskemiseksi:
Polttoväli teleskooppi : polttoväli okulaari = suurennus
Esimerkkejä:
700 mm : 25 mm
700 mm : 9 mm
700 mm : 4 mm
10.2. Zeniittipeili (vain refraktori):
Zeniittipeili (2, 19) saa aikaan kuvan puolien vaihtumisen (peiliku-
van) ja sitä käytetään siksi vain taivaankappaleiden havainnoin-
tiin.
10.3. Kääntölinssi:
Kääntölinssiä käytetään peilikuvan kääntämiseen „oikeinpäin".
= 28 x
= 78 x
= 175 x
Löysää lukitusruuvia (kuva 25, X) ja poista kaikki lisävarusteet
okulaaripitimestä (kuva 1, 6). Aseta nyt kääntölinssi suoraan
okulaaripitimeen, ja kiristä lukitusruuvi käsin. Aseta sitten oku-
laari (esim. f=20 mm) kääntölinssin aukkoon ja kiristä lukitusruuvi
(kuva 25, Y).
10.4. Barlow-linssi:
Barlow-linssillä saat nostettua suurennoksen 3-kertaiseksi.
10.4.1 Linssiteleskooppien asennus ja käsittely
Kun käytät linssiteleskooppia, käytä Barlow-linssiä ainoastaan
zeniittipeilissä (kuva 13a, X). Poista siis ensin okulaari zeniit-
tipeilistä ja aseta sen tilalle Barlow-linssi. Aseta tämän jälkeen
paikalleen pisimmän polttovälin okulaari ja lukitse se kiristämällä
lukitusruuvia käsin (kuva 24).
10.4.2 Peiliteleskooppien asennus ja käsittely
Kun käytät peiliteleskooppia, löysää okulaaripitimessä olevaa
lukitusruuvia (kuva 13b, X) ja poista okulaari okulaaripitimestä.
Aseta sitten Barlow-linssi suoraan okulaaripitimeen, ja kiristä
lukitusruuvia käsin. Aseta lopuksi ensin suurimman polttovälin
okulaari Barlow-linssi aukkoon ja lukitse okulaari lukitusruuvilla
(kuva 24).
11. Käyttö – purkaminen:
Teleskooppi kannattaa toivottavasti hyvin onnistuneen tarkkailun
jälkeen kuivassa, hyvin tuuletetussa tilassa. Joidenkin mallien
haarukka ja jalusta on helppo irrottaa toisistaan. Silloin haarukan
säädöt eivät muutu. Muista asettaa suojukset putken aukkoon
ja okulaarin kiinnitykseen. Säilytä kaikki okulaarit ja muut optiset
lisävarusteet omissa koteloissaan.
VIHJE:
i
Kääntölinssi ei sovellu astronomiseen tarkkailuun.
Käytä silloin vain apupeiliä ja okulaaria.
Maata ja luontoa tarkkaillessa voi käyttää kääntö-
linssiä ja okulaaria.
Puhdistaminen
Puhdista linssit (okulaarit ja/tai objektiivit) vain pehmeällä, nukat-
tomalla kankaalla (esim. mikrokuitu). Älä paina kangasta liian
voimakkaasti, jotta linssit eivät naarmuuntuisi.
Jos lika ei irtoa muuten, kostuta puhdistusliina silmälasien puh-
distusnesteellä ja pyyhi linssit kevyesti painaen.
Suojaa laite pölyltä ja kosteudelta! Anna laitteen akklimatisoitua
– erityisesti kostealla ilmalla – jonkun aikaa huoneen lämmössä,
jotta loppu kosteus poistuisi. Aseta pölysuojukset paikalleen ja
laite mukana toimitetussa laukussa.
Osa III – Liite
1. Mahdollisia tarkkailukohteita
Olemme keränneet tähän joitakin kiinnostavia taivaankappaleita
ja tähdistöjä sekä tietoja niistä. Ohjeen lopussa olevista kuvista
näet, miltä kohteet näyttävät okulaarin läpi katsottuna hyvissä
oloissa:
KUU (kuva 31)
Kuu on Maan ainoa luonnollinen kiertolainen
Kiertoraha: noin 384 400 km päässä Maasta
Halkaisija: 3 476 km
Etäisyys: 384 401 km
Kuu on tunnettu jo esihistoriallisesta ajasta lähtien. Se on
Auringon jälkeen taivaan toiseksi kirkkain kohde. Koska Kuu
kiertää Maan kerran kuukaudessa, Maan, Kuun ja Auringon
välinen kulma muuttuu jatkuvasti. Muutos ilmenee Kuun
vaiheiden syklinä. Kahden uudenkuun välinen aika on noin 29,5
vuorokautta (709 tuntia).
- 51 -
FI