FI
2. KÄYTTÖOHJE
Lue käyttöohje huolellisesti ennen kuin käytät
kiuasta.
2.1. Varoituksia
Pitkäaikainen oleskelu kuumassa saunassa
•
nostaa kehon lämpötilaa, mikä saattaa olla
vaarallista.
Varo kuumaa kiuasta. Kiukaan kivet ja metalli-
•
osat kuumenevat ihoa polttaviksi.
Älä heitä löylyä silloin, kun joku on kiukaan
•
läheisyydessä, koska kuuma vesihöyry voi aihe-
uttaa palovammoja.
Estä lasten pääsy kiukaan läheisyyteen.
•
Älä jätä lapsia, liikuntarajoitteisia, sairaita tai
•
heikkokuntoisia saunomaan ilman valvontaa.
Selvitä saunomiseen liittyvät terveydelliset
•
rajoitteet lääkärin kanssa.
Keskustele neuvolassa pienten lasten saunotta-
•
misesta.
Liiku saunassa varovasti, koska lauteet ja lattiat
•
saattavat olla liukkaita.
Älä mene kuumaan saunaan huumaavien ainei-
•
den (alkoholi, lääkkeet, huumeet ym.) vaikutuk-
sen alaisena.
Älä nuku lämmitetyssä saunassa.
•
Meri- ja kostea ilmasto saattavat syövyttää
•
kiukaan metallipintoja.
Älä käytä saunaa vaatteiden tai pyykkien kuiva-
•
ushuoneena palovaaran vuoksi.
2.2. Käyttöönotto
Kiuas on ensilämmitettävä ennen käyttöä. En-
silämmityksen tarkoituksena on polttaa kiu-
kaan rungon suojamaali pois. Tällöin runko savuaa
voimakkaasti.
1. Lämmitä kiukaan runkoa ulkona, kunnes se
ei enää muodosta savua. Asenna mahdolliset
savuputket paikoilleen vedon aikaansaamisek-
si. Anna rungon jäähtyä. Poista mahdolliset
maalijäämät mekaanisesti esim. teräsharjalla
ja imurilla.
(Jos ulkona lämmittäminen ei ole mahdollista,
aloita kohdasta 2. Tällöin savua tulee saunaan
runsaammin.)
2. Asenna kiuas paikalleen asennusohjetta
noudattaen. Lado kivet kiukaaseen ( 2.4.).
3. Lämmitä sauna normaaliin saunomislämpötilaan.
Järjestä saunaan hyvä tuuletus, sillä runko saat-
taa vielä muodostaa savua ja hajua. Kun savua
ei enää muodostu, on kiuas käyttövalmis.
2.3. Polttoaine
Kiukaan polttoaineeksi sopii parhaiten kuiva puu. Kui-
vat pilkkeet helähtävät, kun niitä lyödään toisiaan
vasten. Puun kosteus vaikuttaa merkittävästi sekä
palamisen puhtauteen että kiukaan hyötysuhteeseen.
Sytykkeeksi sopii tuohi tai esim. sanomalehtipaperi.
Kiukaassa ei saa polttaa:
polttoaineita, joiden lämpöarvo on korkea
•
(esim. lastulevy, muovi, hiili, briketit, pelletit)
maalattua tai kyllästettyä puuta
•
jätteitä (esim. PVC-muovia, tekstiilejä, nahkaa,
•
kumia, kertakäyttövaippoja)
puutarhajätettä (esim. ruohoa, puunlehtiä)
•
nestemäisiä polttoaineita
•
SV
2. BRUKSANVISNING
Läs bruksanvisningen noggrant innan du an-
vänder ugnen.
2.1. Varningar
Långvarigt badande i en het bastu höjer kropps-
•
temperaturen och kan vara farligt.
Se upp för ugnen när den är uppvärmd – bas-
•
tustenarna och ytterhöljet kan orsaka brändska-
dor på huden.
Kasta inte bad när någon är i närheten av
•
ugnen, eftersom den heta ångan kan orsaka
brännskador.
Låt inte barn komma nära ugnen.
•
Barn, rörelsehindrade, sjuka och personer med
•
svag hälsa får inte lämnas ensamma i bastun.
Eventuella begränsningar i samband med bastu-
•
bad bör utredas i samråd med läkare.
Småbarns bastubadande bör diskuteras med
•
mödrarådgivningen.
Rör dig mycket försiktigt i bastun, eftersom
•
bastulave och golv kan vara hala.
Gå inte in i en het bastu om du är påverkad av
•
berusningsmedel (alkohol, mediciner, droger
o.d.).
Sov inte i en uppvärmd bastu.
•
Havsluft och fuktig luft i allmänhet kan orsaka
•
korrosion på ugnens metallytor.
Använd inte bastun som torkrum för tvätt – det
•
medför brandfara!
2.2. Ibruktagande
Ugnen måste förvärmas innan den tas i bruk.
Syftet med förvärmningen är att bränna bort
skyddsfärgen från ugnens stomme. Då bildas det
mycket rök.
1. Värm upp ugnens stomme utomhus tills det
inte längre bildas rök. Montera eventuella
rökrör för att åstadkomma drag. Låt stommen
svalna. Avlägsna färgrester mekaniskt t. ex.
med stålborste och dammsugare.
(Om det inte är möjligt att värma ugnen utom-
hus, börja från punkt 2. Då bildas det mer rök
inne i bastun.)
2. Montera ugnen genom att följa monteringsan-
visningen. Stapla stenarna i ugnen ( 2.4.).
3. Värm upp bastun till normal badtemperatur. Ord-
na bra ventilation i bastun, eftersom stommen
ännu kan ge upphov till rök och lukt. Då det inte
längre bildas rök är ugnen färdig att användas.
2.3. Bränsle
Torr ved är mest lämplig som bränsle för ugnen. Torra
vedträn "klingar" när de slås mot varandra. Vedens
fuktighet har en betydande effekt på såväl förbrän-
ningens renhet som ugnens verkningsgrad. Som tänd-
material passar näver eller t.ex. tidningspapper.
I ugnen får man inte bränna:
bränslen med högt värmevärde (t.ex. spånski-
•
va, plast, kol, briketter, pellets)
målat eller impregnerat trä
•
avfall (t.ex. PVC-plast, textiler, läder, gummi,
•
engångsblöjor)
trädgårdsavfall (t.ex. gräs, löv)
•
flytande bränslen
•
11