94
– Räjähdysvaara: älä koskaan käytä sähkögene raatto-
ria tiloissa, joissa on helposti syttyviä aineita.Valmis-
tajan ennalta-asettamaa kierroslukua ei saa muuttaa.
Sähkögeneraattori tai siihen liitetyt laitteet saattavat
vahingoittua.
– Varmista, että sähkögeneraattori ei voi luistaa paikal-
taan tai kaatua kuljetuksen aikana.
– Generaattorin sijoituspaikan tulee olla vähintään 1 m
päässä rakennuksista tai liitetyistä laitteista.
– Aseta sähkögeneraattori turvalliselle, tasaiselle pai-
kalle. Kääntäminen, kallistaminen tai paikanvaihto on
kielletty käytön aikana.
– Sammuta moottori aina kuljetuksen tai tankkauksen
aikana.
– Huolehdi siitä, että tankkauksen aikana ei polttoainet-
ta kaadu moottorin tai pakoputken päälle.
– Älä koskaan käytä sähkögeneraattoria sateella tai
lumisateessa.
– Älä koskaan koske sähkögeneraattoriin märin käsin
– Varautukaa sähköstä aiheutuvien vaarojen varalle.
Käyttäkää ulkona vain tarkoitusta varten hyväksyt-
tyjä ja vastaavasti rekisteröityjä pidennyskaapeleita
(H07RN.).
– Pidennysjohtoa käytettäessä sen kokonaispituus ei
saa ylittää 50 metriä 1,5 mm2 varten, ja vastaavas-
ti pidennysjohto ei saa ylittää 100 metriä 2,5 mm2
varten.
– Moottori- ja generaattorisäätöä ei saa muuttaa.
– Pelkästään valtuutettu ammattihenkilökunta on oikeu-
tettu suorittamaan korjaus- ja säätötöitä.
– Polttoainesäiliötä ei saa täyttää eikä tyhjentää kynt-
tilän, avotulen eikä kipinöiden lähettyvillä. Tupakan-
poltto kielletty!
– Älkää koskeko mekaanisesti liikkuviin tai kuumiin
osiin. Älkää poistako suojuksia.
– Laitteita ei saa altistaa kosteudelle eikä pölylle. Sal-
littu ympäristön lämpötila -10 - +40°, maksimikorkeus
merenpinnasta 1000 m, suhteellinen ilman kosteus:
90 % (eikondensoituva)
– Generaattorin käyttövoima tulee polttomoottorista,
josta kehittyy kuumuutta pakoputken (pistorasioiden
vastapäisellä sivulla) ja pakoputken aukon alueelle.
Vältä koskettamasta näihin pintoihin palovammavaa-
ran vuoksi.
– Teknisissä tiedoissa annetut äänen tehotason (LWA)
ja äänen painetehon (LWM) arvot ovat päästötason
arvoja eivätkä aina välttämättä merkitse turvallista
työskentelytasoa. Koska päästö- ja melutasojen välillä
on yhteys, ei päästöarvoja voi aina luotettavasti ottaa
mahdollisesti tarvittavien täydentävien varotoimenpi-
teiden mittapuuksi. Todelliseen työpaikalla työsken-
televän henkilön kokemaan melutasoon vaikuttaviin
tekijöihin kuuluvat mm. työskentelytilan ominaisuudet,
muut melunlähteet kuten esim. koneiden ja muiden
viereisten prosessien määrä sekä se ajanjakso, jonka
keston ajan käyttäjä on alttiina melulle. Samoin saat-
taa sallitun melutason määritelmä vaihdella maasta
toiseen. Tästä huolimatta nämä tiedot antavat koneen
käyttäjälle mahdollisuuden arvioida riskien ja vaarojen
määrä paremmin.