HUOMIO! Yllä olevien ohjeiden laiminlyöminen tekee valmistajan
suunnitteleman turvajärjestelmän (luokka I) tehottomaksi aiheuttaen siten vakavan
henkilövahinkojen (esim. sähköisku) tai aineellisten vahinkojen (esim. tulipalo) vaaran.
5.5 PAINEILMAKYTKENTÄ
-
Varaa paineilmalinja, jonka käyttöpaine on 8 bar.
-
Kokoa suodatin-alenninryhmään yksi saatavilla olevista paineilmaliitoksista
asennuspaikassa oleviin liitoksiin sopimiseksi.
5.6 JÄÄHDYTYSYKSIKÖN VALMISTELU (versio AQUA)
VAROITUS! Säiliön täyttäminen on tehtävä laite sammutettuna ja
irtikytkettynä sähköverkosta.
Vältä ehdottomasti käyttämästä polypropeenipohjaista jäätymisenestoainetta.
Käytä ainoastaan valmistajan suosittelemaa jäähdytysnestettä.
-
Avaa tyhjennysventtiili (KUVA B-11).
-
Täytä säiliö jäähdytysnesteellä aukon kautta (kuva B-9): säiliön tilavuus = 8 l: varo
ja vältä liiallisen nesteen ulostuloa täytön lopussa.
-
Sulje säiliön tulppa.
-
Sulje tyhjennysventtiili.
5.7 PAINEILMAPIHDIN KYTKENTÄ (kuva F)
-
Liitä ATLAS-pistokkeet niille tarkoitettuihin pistorasioihin.
VAROITUS! Kaapelien "ATLAS"-pistokkeet liitetään paneelin
pistorasioihin pyörittämällä myötäpäivään: tarkasta, että kaapelien
kääntyminen ei pyri löysäämään liitosta: siinä tapauksessa pyöritä kaapelien
"ATLAS"-pistokkeita vastapäivään ennen niiden asettamista ja lukitse ne
paneelille.
-
Liitä kaksi ilmapistoketta niille kuuluviin pistehitsauslaitteen pistorasioihin: pieni
pistoke (jäähdytysilma); iso pistoke (paineilmaruiskun ohjausilma).
-
Vain version AQUA ollessa kyseessä liitä pihdin jäähdytysputket niille tarkoitettuihin
nopeisiin pistorasioihin laitteessa noudattaen värejä: sininen putki siniseen
pistorasiaan, punainen putki punaiseen pistorasiaan.
-
Laita kaapelin ohjausliitin siihen tarkoitettuun pistorasiaan 14 nastaa.
5.8
KÄSIKÄYTTÖISEN
PIHDIN
MAADOITUSKAAPELIIN (KUVA G)
-
Liitä ATLAS-pistokkeet niille varattuihin pistorasioihin: vain studderia varten
ruisku ja maadoitus liitetään niille kuuluviin ATLAS-pistorasioihin, kuten laitteen
painatuksessa kuvataan.
-
Laita kaapelin ohjausliitin siihen tarkoitettuun pistorasiaan.
Paineilman ilmanottojen liitokset eivät ole välttämättömiä.
5.9 KAKSOISPISTEPIHDIN LIITOS
-
Toimi samalla tavalla kuin paineilmapihdin kanssa käyttäen ainoastaan
jäähdytysilman pistoketta.
6. HITSAUS (Pistehitsaus)
6.1 ALKUVALMISTELUT
Ennen minkäänlaisten pistehitsaustoimenpiteiden suorittamista on välttämätöntä
tehdä joukko tarkastuksia ja säädöksiä pääkatkaisimen ollessa "O" asennossa ja
lukon ollessa kiinni.
-
Tarkasta, että sähkökytkentä on suoritettu oikein edellä olevien ohjeiden mukaisesti.
-
Tarkasta
paineilman
kytkentä;
paineilmaverkkoon,
säädä
paine
painemittarissa lukee välille 4 ja 8 bar sijoittuva arvo (60 - 120 psi) suhteessa
pistehitsattavan levyn paksuuteen.
-
Aseta elektrodien välinen tila levyjen paksuuden mukaan; tarkasta, että käsin
lähennetyt varret ja elektrodit akselilla (kärjet yhtenäiset) ovat samansuuntaiset.
Jos tarpeellista, niin suorita säätö löysäämällä varsien lukitusruuvit, joita voidaan
pyörittää tai siirtää molempiin suuntiin niiden akselia pitkin; säädön lopussa kiristä
lukitusruuvit huolellisesti.
-
Työn liikkeen säätö tapahtuu elektrodien avulla. Muista aina, että liikkeen pitää
olla yli 6-8 mm suhteessa pistehitsausasentoon niin, että kappaleeseen käytetään
aiottua voimakkuutta.
KUVASSA I on elektrodien "standard"-asento, kun pihtiä ei käytetä.
-
Käytettäessä käsipihtejä muista, että pistehitsausvaiheessa elektrodien käyttämän
voiman säätö saadaan aikaiseksi kierteisen mutterin avulla (KUVA L); ruuvaa
myötäpäivään (vasemmalta oikealle) lisätäksesi voimakkuutta samassa suhteessa
kuin levyjen paksuus kasvaa, valiten kuitenkin säädöt, jotka mahdollistavat
pihtien sulkemisen (ja vastaavan microswitch:n toiminnan) hyvin vähäisellä
vaivalla. Oikeanlainen varsien ja elektrodien asettelu on samanlainen kuin
pneumaattispihdeille suunniteltu.
6.2 PARAMETRIEN SÄÄTÖ (pistehitsauksessa)
Parametrit, jotka määrittelevät hitsauspisteen halkaisijan (leikkaus) ja mekaanisen
pitävyyden ovat:
-
Elektrodien käyttämä voimakkuus.
-
Pistehitsausvirta.
-
Pistehitsauksen kesto.
Jos ei ole kokemusta, on hyvä kokeilla ensin pistehitsausta käyttämällä mittasuhteiltaan
ja materiaaliltaan samanlaisia peltejä kuin aiotaan käyttää työstössä.
Sovita elektrodien voimakkuus paineensäätelijän avulla, kuten luvussa 6.1 neuvotaan
valitsemalla keskikorkeat arvot.
Pistehitsausvirran ja -ajan parametrit säädetään automaattisesti valitsemalla
hitsattavien peltien paksuus näppäimillä (kuva + / -). On mahdollista korjata pisteen
aikaa suhteessa standardin arvoon (DEFAULT) etukäteen asetettujen rajojen
puitteissa käyttäen näppäintä (kuva kuvassa C-2).
Aseta pulssaus
joutuessa pistehitsaamaan peltejä, jotka ovat paksuudeltaan
0.8÷1.2mm ja korkea myötöraja.
Pulssausjakso on automaattinen eikä sitä tarvitse säätää.
TÄRKEÄÄ: Jos valittu paksuus "välkkyy", se tarkoittaa, että default-pistehitsausvirta
, tai alunperin ohjelmoitu, on riittämätön pisteen tekemiseksi kunnolla; ohjelmoi
uudelleen pistehitsauslaite maksimivirralle yhteensopivasti asennuspaikan tehon
kanssa (katso luku 4.2.1): korkeat pistehitsausvirrat yhdessä lyhyempiin aikoihin
antavat paremmat pisteen ominaisuudet.
Suositellaan pistehitsauksen tekemistä asettaen testikappale vetokokeeseen,
aiheutetaan pisteen ytimen poisveto toisesta pellistä.
JA
STUDDER-RUISKUN
LIITTÄMINEN
suorita
virransyöttöjohdon
alentajan
käsinappulan
kautta
6.3 MENETTELY
6.3.1 PAINEILMAPIHTI
-
Lähellevientiaika (SQUEEZE TIME) on automaattinen, arvo vaihtelee valitun pellin
paksuuden mukaan.
-
Aseta elektrodi yhdelle kahdesta pistehitsattavasta pellistä.
-
paina pihdin käsipidikkeessä olevaa painiketta saaden aikaan:
a) Peltien sulkeutuminen elektrodien väliin etukäteen asetetulla voimalla
(sylinterin käyttö).
b) Esiasetetun hitsausvirran kulku asetetun ajan merkitään kuvan syttymisellä ja
sammumisella
-
Löysää painike muutaman hetken kuluttua kuvan sammumisesta (hitsauksen
loppu); tämä viivästys (pidätys) antaa pisteelle paremmat mekaaniset ominaisuudet.
6.3.2 KÄSIKÄYTTÖISET PIHDIT
-
Laita alempi elektrodi pistehitsattavalle pellille.
-
Käytä pihdin ylävipua työn päätteeksi saaden aikaan:
a) Peltien sulkeutuminen elektrodien väliin etukäteen asetetulla voimalla.
b) Esiasetetun hitsausvirran kulku asetetun ajan merkitään kuvan syttymisellä ja
sammumisella
-
Löysää pihdin vipu muutaman hetken kuluttua kuvan sammumisesta (hitsauksen
loppu); tämä viivästys (pidätys) antaa pisteelle paremmat mekaaniset ominaisuudet.
6.3.3 STUDDER-RUISKU
HUOMIO!
- Työvälineiden kiinnittämiseksi tai purkamiseksi ruiskun teräpäästä käytä
kahta kiinteää kuusioavainta niin, että itse teräpään pyöriminen estyy.
- Jos työskennellään ovilla tai moottorinsuojuksilla, on pakollista liittää
maadoitustanko lähelle pistehitsattavaa aluetta (pitkät virrankulut vähentävät
pisteen tehokkuutta) näihin kahteen osaan, jotta estetään virrankulku
saranoiden kautta.
6.3.4 Maadoituskaapelin liitos
a)
Puhdista pelti mahdollisimman läheltä tehtävää pistettä maadoitustangon
kosketusaluetta vastaavalta alalta.
b1) Kiinnitä kuparitanko pellin pinnalle käyttäen NIVELLETTYÄ PIHTIÄ (malli
hitsauksia varten).
Vaihtoehtoisesti toimintatavalle "b1" ( käytännön vaikeus) käytä ratkaisua:
b2) Pistehitsaa aluslevy etukäteen valmistellun pellin pinnalle; vie aluslevy
kuparitangon aukosta ja lukitse se varusteissa olevalla liittimellä.
Aluslevyn pistehitsaus maadoituspäätteen kiinnittämiseksi
Kokoa ruiskun teräpäähän siihen varattu elektrodi (ASENTO 9, kuva M) ja laita siihen
aluslevy (ASENTO 13, kuva M).
Aseta aluslevy valitulle alueelle. Laita maadoituspääte kosketuksiin samalla alueella,
paina ruiskun painiketta käynnistäen aluslevyn hitsaus, jolla tehdään edellä kuvattu
kiinnitys.
Ruuvien, aluslaattojen, naulojen, niittien pistehitsaus
Laita elektrodin ruiskuun pistehitsattava osa ja aseta se pellille haluttuun kohtaan;
paina ruiskun painiketta: löysää painike vasta asetetun ajan kuluttua.
Peltien pistehitsaaminen vain yhdeltä puolelta
kytkentä
Koko ruiskun teräpäähän elektrodi (ASENTO 6, kuva M) painamalla pistehitsattavaa
kunnes
aluetta. Käytä ruiskun painiketta, löysää painike vasta asetetun ajan kuluttua.
HUOMIO!
Pellin maksimi pistehitsattava paksuus ainoastaan yhdeltä puolelta: 1+1 mm.
Tämä pistehitsaus ei ole sallittu autonkorien kantavissa rakenteissa.
Peltien oikeanlaisten pistehitsaustulosten saamiseksi on välttämätöntä suorittaa
muutamia tärkeitä varotoimenpiteitä:
1 - Virheetön maadoitusliitos.
2 - Kaksi pistehitsattavaa osaa on puhdistettava mahdollisista lakoista, rasvasta ja
öljystä.
3 - Pistehitsattavien osien on kosketettava toisiaan ilman rautaa välissä, tarvittaessa
purista työkalulla, älä ruiskulla. Liian kova painaminren aiheuttaa huonoja
tuloksia.
4 - Ylemmän kappaleen paksuus ei saa ylittää 1 mm.
5 - Elektrodin pään on oltava halkaisijaltaan 2,5 mm.
6 - Kiristä hyvin mutteri, joka kiinnittää elektrodin ja tarkasta, että hitsauskaapeleiden
liittimet on lukittu.
7 - Aseta elektrodi kevyellä voimalla pistehitsattaessa (3÷4 kg). Paina painiketta ja
anna pistehitsausajan kulua, loitonna ruisku vasta sitten.
8 - Älä loitonna koskaan yli 30 cm maadoituksen kiinnityskohdasta.
Erikoisaluslevyjen pistehitsaus ja veto samanaikaisesti
Tämä toiminto tehdään kokoamalla ja kiristämällä teräpää pohjaan asti (ASENTO
4, kuva M) poisvetolaitteen runkoon (ASENTO 1, kuva M), kiinnitä ja kiristä pohjaan
asti poisvetolaitteen toinen pää ruiskulla. Laita erikoisaluslevy (ASENTO 14, kuva M)
teräpäähän (ASENTO 4, kuva M) lukitsemalla se siihen tarkoitetulla ruuvilla (kuva
M). Pistehitsaa se halutulle alueelle säätäen pistehitsauslaite, kuten aluslevyjen
pistehitsausta varten ja aloita veto.
Pyöritä lopuksi vetolaitetta 90° aluslevyn irrottamiseksi, jolloin se voidaan pistehitsata
uudelleen uuteen asentoon.
Peltien lämmitys ja pusku
Tässä toimintatavassa TIMER on pois käytöstä.
Toimenpiteiden kesto tehdään siis käsin, koska sen määrittää ruiskun painikkeen
puristusaika.
Virran voimakkuus säätyy automaattisesti valitun pellin paksuuden mukaan.
Kokoa hiilielektrodi (ASENTO 12, KUVA M) ruiskun teräpäähän lukitsemalla se
renkaalla. Kosketa hiilielektrodilla aikaisemmin puhdistettua aluetta ja työnnä ruiskun
painiketta. Liiku ulkoa sisälle päin pyörivällä liikkeellä niin, että pelti lämpeää ja
raaistuessaan palaa alkuperäiseen asentoonsa.
Jotta vältetään pellin liiallinen päästö, käsittele pieniä alueita ja heti toimenpiteen
perään käytä sillä kosteaa pyyhettä niin, että käsitelty alue jäähtyy.
- 84 -
.
.