Table des Matières
Publicité
naler. Anslut inte "-" på telejack vid anslutning av oba-
lanserade signaler. Principen för detta visas i fig. 3.
5.3 Anslutning av spänning och jord
Ett ljudsystem bör ha gemensam jord för att undvika
jordbrum och stående vågbildning. Detta betyder
vanligen att alla jordanslutningar görs till förstärka-
ren. Denna EQ är fösedd med en omkopplare för att
koppla ur jordplanet från chassiet och därmed förs-
våra för jordbrum att uppstå. Detta görs med
omkopplare (19). Om en gemensam jordpunkt redan
finns, tryck ut knappen.
När alla anslutningar är gorda, anslut EQ:n till
230 V~ / 50 Hz. Se till att EQ:n är neutral dvs.
reglarna är i mittposition.
6 EQ justering
Tag bort frontskyddet för att justera nivåerna på
EQ:n. Skyddet kan monteras igen efter avslutad
inställning för att förhindra att oavsiktliga justeringar
görs.
6.1 Start
1) Innan första påslag av enheten, ställ alla reglar i
mittläge och tryck ut kappen EQ ON (10 +13).
2) Slå på EQ:n med strömbrytaren (14). Detta tän-
der funktionsindikatorn (15).
6.2 Allmän information frekvensområdena
Omfånget i ett normalt öra är ca: 20-20 000 Hz. Med
stigande ålder minskar omfånget så att vid 65 år
endast upp till ca: 10 000 Hz kan höras. Den största
känsligheten finns i området 1-4 kHz. Förändringar i
kurvan hörs därför bäst i detta område.
Fig. 4 visar grund och övertoner hos några av de
vanligaste instrumenten samt även för mänskligt tal.
Den vita delen anger grundomfånget av varje instru-
ment. Den grå delen anger övertonsregistret som
samtidigt ger varje instrument dess karaktär.
5 Laitteen kytkeminen ja liitännät
Taajuuskorjain voidaan kytkeä tarpeen mukaan
esim. etu- ja päätevahvistimen tai mikserin ja pääte-
vahvistimen ja väliin sekä mikserin efektiluuppiin.
Kanavilla 1 ja 2 on erilliset sisäänmenot ja ulostu-
lot.
Käsiteltäessä
stereosignaalia
sekaannusten välttämiseksi käytettäväksi kanavaa 1
aina vasempana ja kanavaa 2 oikeana.
5.1 Sisäänmenot
Sisäänmenevän signaalin tulee olla linjatasoinen.
Jokaisella kanavalla voidaan sisäänmeno kytkeä
1
XLR-liittimiin (22),
/
" jakkeihin (23) tai RCA-liittimiin
4
(25). XLR- ja
1
/
" liittimet ovat balansoituja, mutta ne
4
voidaan myös kytkeä balansoimattomiksi. Kytkentä
suoritetaan siten, että navat 1 ja 3 XLR-liittimessä ja
vastaavasti liitännät "GND" (maa) ja "-"
kytketään yhteen. Kytkentä on näytetty kuvassa 3.
5.2 Ulostulot
Kanavien ulostulot voidaan ottaa XLR-liittimistä (21),
1
/
" jakeista (20) tai RCA-liittimistä (24). XLR- ja
4
liittimet ovat balansoituja, mutta ne voidaan myös
kytkeä balansoimattomiksi riippumatta sisäänmeno-
jen kytkennöistä. Kytkentä suoritetaan siten, että
piikki 3 XLR-liittimessä ja vastaavasti liitäntä "GND"
1
(maa) ja "-"
/
" plugissa jätetään kytkemättä. Kyt-
4
kentä on näytetty kuvassa 3.
5.3 Virran kytkeminen ja maadoitus
Jokaisessa hifi-järjestelmässä tulisi olla yhteinen
maadoituspiste. Yleensä tähän tarkoitukseen vali-
taan esivahvistimen kotelo. Maaluuppien välttämi-
seksi taajuskorjaimessa on maadoituksen katkai-
sukytkin. Jos hifi-järjestelmässä on jo toinen
maadoituspiste, painike tulee pitää pohjassa.
Kytke taajuskorjain päälle mukana olevalla verk-
kojohdolla pistorasiaan (230 V~/50 Hz). Ennen vir-
ran päälle kytkemistä aseta kaikki säätimet keskia-
sentoon ja vapauta painikkeet EQ (10 +13) mikäli ne
ovat alaspainetut.
6.3 Genarell information om frekvensonfånget
OBS! Om de olika frekvenserna trimmas för hårt
kan följden bli att elementen i högtalarna blir per-
manent skadade. detta är särklt känsligt i bas och
diskantområdet.
Se därför till att tonkontrollerna på förstärkare och
även mixer är i mittposition dvs. ingen extra för-
stärkning.
1) Tryck ut knappen EQ (10 +13). Detta aktiverar
EQ:ns reglar. Så länge reglarna är i mittposition är
ljudet opåverkat.
2) Knappen 30 Hz (1 + 9) bör vara intryckt. Detta
aktiverar lågpassfiltret och ser till att toner som
kan skada högtalarna inte kommer fram till dessa.
I detta område finns vanligen lågfrekvent självs-
vängning i elektronik Jordbrum od. Endast i
undantagsfall förekommer musikmaterial här.
3) Knappen för val av branthet i förstärkning för
reglarna (2 + 8) bör först vara uttryckt. I detta läge
är brantheten ±6 dB. Om denna inställning inte
räcker för justering, tryck in knapparna (2 + 8).
I detta läge är branheten ±15 dB. Sätt dock först
reglarna i mittposition då den högre brantheten
annars kan skada högtalare och även elektronik
genom överstyrning.
4) Om lysdiodindikeringarna (3 + 7) lyser skall nivån
ändras med kontrollen input (5 + 6) så att lysdi-
oderna slocknar.
5) De individuella reglarna för frekvensbandet skall
enligt följande. Rosa brusgeneratorn [kappen
PINK NOISE (4)] aktiveras med en spektrumana-
lysator eller med örat som hjälpmedel. Då brus-
generatorn är aktiv är tonkontrollerna avstängda.
6.3.1 Lågbasområde (25, 40 Hz)
I detta område finns nästan inga instrument som
låter. Regeln för detta område bör ställas i minusläge
för att undertrycka störningar orsakade av jordbrum,
rundgång och även självsvängning i elektroniken.
6 Taajuuskorjaimen säätimet
Poista suojakansi säätöjen ajaksi. Kansi voidaan
asentaa takaisin tahattomien säätöjen estämiseksi.
6.1 Laitteen kytkeminen päälle
1) Ennen virran päälle kytkemistä aseta kaikki sääti-
suositellaan
met keskiasentoon ja vapauta painikkeet EQ
(10 +13) mikäli ne ovat alaspainetut.
2) Kytke taajuuskorjain päälle virtakytkimellä (14).
Virtakytkimen merkkivalo (15) näyttää, onko laite
päällä.
6.2 Yleistä tietoa taajuusalueista
Ihmiskorvin kuultavat äänet ovat noin alueella
20 Hz-20 kHz, yläraja riippuu huomattavasti iästä.
Esim 65 vuoden iässä tämä raja putoaa alle 10 kHz.
Kuuloaisti on herkimmillään ja parhaimmillaan
1
/
"-plugissa
alueella 1-4 kHz. Siksi säätöjen muutokset tällä
4
alueella kuuluvat selkeämmin kuin matalien ja kor-
keiden taajuuksien muutokset.
Kuviossa 4 näkyy eräiden soittimien perusäänia-
lueita ja yläsävelsarjoja. Perusäänialue (valkoinen)
osoittaa, minkä korkuisia säveliä voidaan soittaa.
1
/
"
4
Yläsävelsarjojen alue (harmaa) osoittaa taajuudet,
jotka muodostavat soittimen äänen sävyn.
6.3 Taajuusalueen tason säätö
Huom! Jos tiettyjä taajusalueita (erityisesti matalia
ja korkeita taajuuksia) korostetaan, kaiuttimet
saattavat ylikuormittua ja rikkoutua.
Muut hifi-järjestelmän taajuuskorjaimet (esim. vah-
vistimessa), täytyy ensin asettaa nollaan (keskia-
sento) ja niitä ei tulisi enää muuttaa.
1) Aktivoi säätimet painamalla painikkeita EQ
(10 +13). Niin kauan kun säätimet ovat keskiasen-
nossa äänen sävy ei muutu.
2) Painikkeiden 30 Hz (1 + 9) tulee olla alaspainet-
tuina. Näin matalien taajuuksien suodatin on akti-
voitu ja bassokaiuttimet suojattu liian alhaisilta
taajuuksilta.
3) Painikkeiden 15 dB/6 dB (2 + 8) tulee ensin olla
yläasennossa. Tällöin säätimien (11 +12) vahvis-
tus on ±6 dB, ja taajuskorjainta voidaan käyttää
6.3.2 Basområdet (63 Hz, 100 Hz, 160 Hz, 250 Hz)
Många instrument har sitt grundomfång här och
ändringar i kurvan kan ge en fet och luddig bas.
Om högtalaren står i hörn eller direkt på golv kan
sådana tendenser under-tryckas om reglarna ställs i
minusläge.
6.3.3 Mellanregistret (400 Hz, 630 Hz, 1 kHz,
1,6 kHz, 2,5 kHz)
I detta område är örat känsligast. Förändringar här
hörs lättast. Speciellt i popmusik och musik återgiven
i radio blir lätt agressiv. Genom att dämpa kurvan
inom detta område kan en bättre balans erhållas.
Å andra sidan kan en solist eller ett enskilt instru-
ment ges större tydlighet och närvaro om kurvan för-
stärks.
6.3.4 Diskantregistret (4 kHz, 6,3 kHz, 10 kHz)
I detta område finns många övertoner från instru-
ment. Idetta område avgörs om en inspelning låter
ren och klar eller diffus och matt. Dämpningen av
diskanten är särkilt märkbar av möbler, gardiner och
andra tjocka material. En förstärkning av diskanten
kan råda bot på dämpningen i rummet.
6.3.5 Superdiskant (16 kHz)
Äldre personer kan inte uppfatta ljud i denna region.
De flesta ljud här beror på repiga skivor dåliga band
och otillfredsställande radiomottagning.
Dämpning av rummets möblering är också påtag-
lig. En höjning av kurvan här kan återskapa den
ursprungliga briljansen. Dock att dåliga kvaliteer på
inspelat material kan förstöra den upplevelsen.
6.3.6 Ingångsnivå
Efter avslutad inställningav tonkontrollerna bör sig-
nalnivån justeras så att skillnaden mellan rak och
justerad kurva är så liten som möjligt vid bypass. Om
överstyrninglampan (3 +7) tänds ändå, sänk in-
gångsnivån (5 + 6).
hyvin tarkkaan ekvalisointiin. Mikäli 6 dB:n vahvis-
tus/vaimennus ei ole riittävä, laita säätimet
(11 +12) takaisin keskiasentoon ja sitten muuta
painikkeiden 15 dB/6 dB asento ±15 dB:iin (2 + 8).
4) Mikäli CLIP-merkkivalo (3 + 7) syttyy, pienennä
sisäänmenotasoa molemmilta kanavilta säätimillä
INPUT (5 + 6).
5) Kunkin taajuusalueen säädin tule säätää itsenäi-
sesti. Sisäänrakennettu pink noise-generaattori
kytkettynä spektrianalysaattoriiin tai harjoitettu
kuuloaisti auttaa laitteen säätämisessä. Tarvit-
taessa pink noise-generaattori voidaan kytkeä
päälle PINK NOISE-näppäimellä (4), joka sulkee
kaikki sisäänmenot.
6.3.1 Erittäin matalat taajuudet (25 Hz, 40 Hz)
Vain harva soitin tuottaa näin matalia taajuuksia.
Näiden taajuusalueiden säätimiä voidaan lähinnä
käyttää estämään esim. levysoittimista tulevien mah-
dollisten häiriöäänten kuuluminen. Tällöin säätimet
asetetaan negatiiviselle (alemmalle) säätöalueelle.
6.3.2 Matalat taajuudet (63 Hz, 100 Hz, 160 Hz,
250 Hz)
Useiden soittimien perusäänet ovat tällä alueella.
Jos tätä aluetta korostetaan liikaa, tuloksena on
paksu, tunkkainen ääni. Jos taas aluetta vaimenne-
taan liikaa, äänestä voi tulla ohut ja heikko.
Jos kaiuttimet on sijoitettu huonoon paikkaan
(esim. huoneen kulmiin, liian lähelle seinää tai seinä-
kaiuttimet on laitettu lattialle), matalat taajuudet
korostuvat liikaa. Tilanne voidaan tasapainottaa
tekemällä korjauksia matalien taajuuksien säätimiin.
6.3.3 Keskiäänet (400 Hz, 630 Hz, 1 kHz, 1,6 kHz,
2,5 kHz)
Tällä äänialueella ihmisen kuulo on parhaimmillaan,
ja muutokset taajuuskorjaimen säädöissä kuulee
helpoiten.
Erityisesti
pop-musiikissa,
radiolähetyksissä yleensä tätä aluetta korostetaan,
jotta saataisiin musiikki kuulostamaan „aggressiivi-
semmalta", toisaalta, jotta laulu erottuisi paremmin.
Vaimentamalla tätä aluetta saadaan aikaiseksi luon-
nollisempi toisto.
S
FIN
ja
myös
17
Publicité
Table des Matières
